Uusissa suosituksissa kiinnitetään huomiota sekä ruokakasvatukseen että ruoan ravitsemukselliseen laatuun. Tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä edistää lasten osallistumista syömiseen.
Ruokailun ohella on oppimista
Syöminen on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se on osa päivittäistä pedagogista toimintaa, mutta myös keskeinen osa lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Makumieltymykset ja ruokailutottumukset syntyvät varhain ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Positiiviset oppimiskokemukset ruokailutilanteissa ovat tärkeitä. Lapsi nimittäin syö sitä mistä tykkää, pitää tutusta ja tutustuu siihen, mitä on tarjolla. Osallistamisen kokemus puolestaan syntyy yhteisestä toiminnasta, jossa kaikki otetaan huomioon.
Ruokavalistus osana jokapäiväistä elämää
Ruokailu on hetki yhdessäololle. Uusi suositus kannustaa lisäämään lasten osallistumista monilla käytännön vinkeillä, joita voi kokeilla kotona. Lapsi saa valita ja jakaa ruuat itse, maistelua rohkaistaan, mutta ei pakoteta. Varaa riittävästi aikaa ruokailuun. Lapset voivat myös osallistua ruokalistan ja sesonkijuhlien suunnitteluun.
Lapsen aktiivinen osallistuminen ja yhteinen toiminta ruuan parissa edesauttaa avarakatseisen asenteen kehittymistä ruokaan. Tavoitteena on saada “lapsen ääni” mukaan ruokailutilanteisiin. Kannusta itseäsi jakamaan mielipiteesi ruoasta ja kysymään joltain muulta. Ruokapuhetta opitaan yhteisissä ruokapöytäkeskusteluissa. Ruokakasvatuksessa voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä, kuten päiväkodin omaa keittiötä, lähimetsää, ruokakauppaa, toria tai digitaalisia oppimisympäristöjä.
Pyri lisäämään vihanneksia lautaselle
Lasten vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutus on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana, mutta parantamisen varaa on. Tällä hetkellä suositellusta viidestä kasvisannoksesta päivässä syödään noin puolet.
Varhaiskasvatuksessa syömisellä on suuri merkitys lasten terveyteen. Tutkimukset osoittavat, että lasten ruokavalio on päiväkodeissa parempi kuin heidän kotipäivillään. Esimerkiksi useimmat kalaruoat, rasvaton maito ja kuituleipä syödään päiväkodissa. Suuri osa sokerista tulee puolestaan kotiruoasta.
Uusi varhaislapsuuden syömissuositus kannustaa mm. lisää vihannesten ja kasvisruokien käyttöä ja antaa selkeät suuntaviivat ravitsemuspalveluille ravitsemuksellisen laadun suhteen. Ravitsemussuositus on yleinen työkalu lasten ravitsemus- ja ruokavalistuksen toteuttamisessa, kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa. Suositus on laadittu yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvontalautakunnan, Opetushallituksen ja Terveys- ja hyvinvointiministeriön kanssa.
Lähteet:
- Terveyttä ja iloa ruoasta – ateriasuositus varhaiskasvatukseen
- Terveyttä ja iloa – varhaiskasvatuksen ateriasuositus julkistetaan 23.1.2018
- OPH Mediatiedote: Ensimmäistä kertaa erityinen ateriasuositus varhaiskasvatukseen