Yläkoulun oppilaat kehittävät liikkumista ja kouluruokailua

Mistä on kyse?
• Lapset ja nuoret liikkuvat selvästi suosituksia vähemmän
• Vain noin 60 prosenttia yläkouluikäisistä syö koululounaan päivittäin
• Oppilaat aktiivisina toimijoina koulujen terveydenedistämistyössä
• Oma valinta –hanke on edistämässä yläkouluikäisten nuorten terveystottumuksia

”Meidän koulussa on pitkät välitunnit.
Ne ovat mahdollistamassa liikkumisen ja
hengailun välitunnilla. Nyt koulussa on
paljon hauskempaa!”
8. luokkalainen tyttö

bg_1920x600_004
Teknologisen kehityksen ja teollistumisen myötä maailma on muuttunut istuvammaksi ja ruutuaika on lisääntynyt

Tarvitsemme terveyden edistämiseen uudenlaisia toimenpiteitä kotona, kouluissa ja vapaa-ajalla. Liikunnan tulisi kuulua meidän kaikkien jokaiseen päivään. Se tukee sairauksien hoitoa, muun muassa kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyä ja auttaa jaksamaan arjen keskellä.

Liikunta ja ravinto yhdessä luovat avaimen terveelle kasvulle ja kehitykselle, hyvinvoinnille.

Teknologinen kehityksen ja teollistumisen myötä maailma on muuttunut istuvammaksi. Vanhemmat kuljettavat lapsiaan harrastuksiin ja pihapelikulttuuriperinne on katoamassa.

Lapset ja nuoret liikkuvat tänä päivänä entistä vähemmän. Lihavuus on kaksinkertaistunut maailmanlaajuisesti viimeisen 30 vuoden aikana. Huoli lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista ei ole siis aiheeton.

Liikunnasta parempi olo
Hallitusohjelman tuore kirjaus ”tunti liikuntaa päivässä” on haastanut suomalaiset koulut terveiden elämäntapojen edistämistyöhön. Linjaus on tervetullut oppilaiden hyvinvoinnin kannalta.

Koulupäivistä on tehty ja tullaan tekemään liikunnallisempia muun muassa hyvin helpoilla koulupäivän rakenteellisilla muutoksilla; puolen tunnin välitunti on osana jokaista koulupäivää, istumista on vähennetty oppitunneilla taukojumpilla ja seisomatyöpisteillä sekä oppilaita kannustetaan koulumatkaliikuntaan.

Lisäksi kouluissa on järjestetty teemapäiviä sekä hankittu oppilaille liikuntavälineitä välituntikäyttöön. Osa kouluista on halunnut avata ovensa myös kolmannen sektorin toimijoille. He ovat tarjoamassa toimintaa koulujen iltapäivätoimintaan.

Suurin huolenaiheemme ovat vähän liikkuva nuoret. Kuinka pystymme rakentamaan kouluista kaikkia nuoria liikkumiseen innostavan kasvu- ja oppimisympäristön? Pitää luoda yhdessä uudenlaisia rohkeita tapoja koulupäivän liikunnallistamiseen. Vain mielikuvitus on rajana.

Hyvä ruoka, parempi mieli
Kouluruokailu on muutakin kuin ilmainen ateria. Monelle kouluruokailu on päivän kohokohta. Toiset taas kammoksuvat kumiperunoita. Kouluruokailun tulisi kuitenkin kattaa merkittävä osan oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta. Sen tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen.

Siksi koululounaat tulee suunnitella monipuolisiksi, vaihteleviksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi. Vanhempien myönteinen asenne ja kiinnostus kouluruokailua kohtaan luo pohjan lapsen säännölliselle ja terveelliselle kouluruokailulle. Koululounaan lisäksi lapsi ja nuori tarvitsee ravitsevan aamupalan, koulun jälkeen välipalan, päivällisen ja ennen nukkumaan menoa kevyen iltapalan. Noin 40 prosenttia yläkouluikäisistä oppilaista ei syö koululounasta jokaisena koulupäivänä.

11Opettajien ja vanhempien kannattaa kannustaa lasta liikkumaan koulumatkat jalan tai polkupyörällä. Jos koulun ja kodin välinen matka on liian pitkä, voi lapsen päästää autosta ulos turvallisessa paikassa vaikka kilometri ennen koulua.

Osallistuva oppilas, hyvinvoiva koulu
Oppilailla tulisi olla koulutoiminnan kehittämisessä yhtä merkittävä rooli kuin koulun aikuisilla. Heitä tulisi kannustaa osallistumaan ja ottamaan vastuuta koulun yhteisistä asioista. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeä osa koulun kasvatuksellista tehtävää.

Hyvinvoiva ja turvallinen koulu on koulu, jossa nuoret itse osallistuvat monin tavoin omaa koulutyö- tään koskeviin päätöksiin. Vuonna 2016 voimaan astuva perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa opettajia yhä enemmän oppilaiden kuulemiseen heitä koskevassa päätöksenteossa.

Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan oppilaiden mahdollisuutta vaikuttaa koulun kehittämiseen ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Osallistavassa koulussa nuoret itse asettavat toiminnan tavoitteet, pohtivat ratkaisuja, tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisestä.

Kun uskallamme antaa nuorelle mahdollisuuden, heidän motivaationsa on korkeampi ja toiminnan tulokset parantuvat. Liikkeen lisää- miseksi ja kouluruokailun kehittämiseksi meidän on syytä kysyä suoraan nuorilta, miten lähdemme toimintaa kehittämään.

Osallisuus rakentaa yhteisöä, jossa nuoret haluavat vaikuttaa ja jossa he haluavat olla mukana. Oma valinta -hankkeen pilottikouluissa nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan koulupäivän liikunnallistamista ja kouluruokailuhetkiä. Eikö juuri tällainen pitäisi olla tämän päivän koulun?

Kirjoittaja on liikuntatieteen maisteri, joka koordinoi valtakunnallista yläkouluikäisille nuorille suunnattua terveydenedistämishanketta, Oma valinta. Hankkeen avulla taistellaan lihomisen ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymistä vastaan toiminnallisesti ja nuoria kiinnostavalla tavalla.

5 keinoa terveyden edistämiseen koulussa
1. Otetaan oppilaat mukaan välituntitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
2. Vähennetään istumista oppituntien aikana mm. seisomatyöpisteiden ja taukojumppien avulla.
3. Lisätään liikettä välitunneilla: avataan liikuntasalien ovet välituntiliikuntaan.
4. Ruokaraati: oppilaat mukaan kouluruokailun suunnitteluun.
5. Välipalapassi: välipalapassin avulla vanhemmat voivat ohjata lastaan terveellisempien välipalojen syömiseen koulupäivän aikana. Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen.

Yhteydentotot: henri.karjula@nuortenakatemia.fi

Oma valinta -hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö